Katon viat ja puutteet ovat tyypillinen riidan aihe asunto- ja kiinteistökaupoissa. Usein kattorakenteet ja yläpohja on aistinvaraisesti tarkastettu kauppaa edeltäneessä kuntotarkastuksessa ja niissä ei ole tuolloin havaittu ongelmia. Varsinkin aistinvaraisen tarkastuksen havainnot saattavat olla puutteelliset, sillä ostajaehdokkaalla on harvemmin esteetön pääsy havainnoimaan katon kuntoa riittävästi asuntonäytön yhteydessä. Kaupanteon jälkeen kattoa saatetaan tutkia tarkemmin esim. kattoremontteja myyvän yrityksen tarjoamassa ilmaisessa tutkimuksessa. Joskus käy myös niin, että katto alkaa kaupanteon jälkeen vuotaa.
Mikäli kysymys on tilanteesta, jossa katto on alkanut kaupanteon jälkeen vuotaa, on myyjän korvausvastuun edellytyksenä se, että virhe on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä. Näin on usein esimerkiksi silloin, kun vuoto johtuu rakennusvirheestä. Jos vuoto johtuu siitä, että katto on vanha eikä voida osoittaa, että vuoto on ollut olemassa jo silloin, kun ostaja on ostanut talon, ei myyjä yleensä ole korvausvelvollinen.
Sen lisäksi, että vian tai puutteen on pitänyt olla olemassa jo silloin, kun kaupat on tehty, on virheen oltava merkityksellinen, jos kysymys on ns. piilevästä virheestä eli virheestä, josta myyjäkään ei ole tiennyt. Virhe on yleensä merkityksellinen, kun sen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 5 - 10 prosenttia kiinteistön kauppahinnasta.
Arvioitaessa katon virheiden johdosta maksettavan hinnanalennuksen määrää, on otettava huomioon katon korjaamisen tuottama tasonparannus, joka jää talon omistajan hyväksi. Katon tekninen käyttöikä on tyypillisesti 30 - 60 vuotta riippuen katon materiaalista. Tyypillisesti kohtuullisen hinnanalennuksen määrä voidaan laskea kertomalla korjauskustannukset jäljellä olevan teknisen käyttöiän ja rakenteen teknisen käyttöiän suhteella.
Mikäli myyjä on jättänyt kertomatta tietämistään katon puutteista, on myyjä korvausvastuussa myös vähäisistä virheistä, joiden korjauskustannukset ovat alle 5 - 10 prosenttia kohteen hinnasta.
